Miten työpiste säädetään ergonomisesti – ja miten ergonomia toteutuu arjessa?
Joulukalenterin aiemmissa luukuissa olemme tutustuneet työpisteen tärkeimpiin kalusteisiin: työtuoleihin ja sähköpöytiin. Olemme puhuneet siitä, miksi niihin panostetaan, mutta myös siitä, miksi niiden parhaat ominaisuudet jäävät arjessa helposti hyödyntämättä.
Kaikki tämä johtaa luontevasti yhteen aiheeseen: ergonomiaan.
Ergonomia on tärkeää, koska työpiste ei ole vain paikka, jossa työtä tehdään – se on paikka, jossa keho viettää suuren osan päivästä. Siksi joulukuun 18. luukussa pysähdymme sen äärelle: miten työpiste säädetään ergonomisesti ja miten ergonomia näkyy käytännössä työpäivän aikana.
Ergonomia alkaa säädöistä, ei oletuksista
Hyvä ergonomia perustuu siihen, että työpiste voidaan säätää käyttäjälle sopivaksi. Tämä koskee niin omaa työpistettä kuin vaihtuvia työpisteitä, joissa kalusteiden säädöt eivät välttämättä ole valmiiksi omien mittojen mukaisia.
Onneksi ergonomisen työasennon perusasiat ovat yllättävän yksinkertaisia.
Säätäminen kannattaa tehdä aina samassa järjestyksessä.
Työtuoli ensin.
Istuessa jalkojen tulisi yltää tukevasti lattialle. Reiden ja vartalon kulma on hyvä olla hieman yli 90 astetta, ja istuinosan etureunan sekä polvitaipeen väliin saa jäädä pieni rako. Hyvä istuma-asento tuntuu vakaalta ja rennolta – ei jäykältä tai pakotetulta.
Sähköpöytä seuraavaksi.
Kun istuma-asento on kunnossa, pöydän korkeus säädetään kyynärkorkeuden mukaan. Kyynärpäiden tulisi olla noin 90 asteen kulmassa ja pöydän tukea käsivarsia niin, että hartiat pysyvät rentoina. Sama periaate pätee myös seisten: pöytä tukee käsivarsia kyynärpäiden alta.
Näyttö ja työvälineet viimeiseksi.
Näytön yläreuna sijoittuu suunnilleen nenän korkeudelle ja katseluetäisyys on noin käsivarren mitan päässä. Näppäimistö on pöydän keskellä ja hiiri riittävän lähellä, jotta sitä voidaan käyttää koko kyynärvarrella eikä pelkällä ranteella.
Ergonomia syntyy arjessa, ei täydellisessä asennossa
Ergonomia syntyy siitä, miten työpistettä käytetään arjessa – ei vain siitä, millaiset kalusteet siellä ovat.
Vaikka työpiste olisi säädetty huolellisesti, keho ei pidä paikallaan olosta. Pitkäkestoinen istuminen passivoi lihaksia, hidastaa verenkiertoa ja kuormittaa erityisesti niska-hartiaseutua ja alaselkää. Siksi ergonomia ei tarkoita yhtä oikeaa asentoa, vaan vaihtelua.
Sähköpöytä mahdollistaa tämän, mutta ei tee sitä automaattisesti. Tutkimusten mukaan sähkökäyttöinen pöytä vähentää istumista jonkin verran, mutta todellinen vaikutus syntyy vasta, kun työpäivän rutiineja muutetaan.
Ergonominen työskentely työpäivän aikana
Hyvä ergonomia näkyy pieninä, toistuvina tekoina:
- istuma- ja seisoma-asennon vuorotteluna
- lyhyinä seisomajaksoina istumisen lomassa
- työasennon vaihtamisena työtehtävän mukaan
Seisominen voi lisätä vireyttä ja tehokkuutta, mutta sekään ei ole itseisarvo. Pitkä paikallaan seisominen voi kuormittaa jalkoja ja alaselkää, erityisesti jos polvet lukittuvat tai paino jää yhdelle jalalle.
Siksi seistessäkin kannattaa:
- siirtää painoa jalalta toiselle
- vaihdella asentoa huomaamattomasti
- pitää taukoja ja lepuuttaa jalkoja välillä
Pienet liikkeet, kuten painonsiirrot tai varpaillenousut, aktivoivat lihaksia ja elvyttävät verenkiertoa – ilman että työ keskeytyy.
Ergonomia on kokonaisuus, jota voi säätää jatkuvasti
Työpisteen ergonomia muodostuu kokonaisuudesta: säädettävästä työtuolista, sähköpöydästä, näytön ja työvälineiden sijoittelusta – ja ennen kaikkea siitä, miten niitä käytetään.
Vaikka säädöt olisi joskus tehty huolellisesti, jopa ammattilaisen kanssa, arki voi silti viedä mennessään. Siksi ergonomia ei ole kertaratkaisu, vaan jatkuvaa, armollista hienosäätöä.
Päivän oivallus
Ergonomia ei vaadi täydellistä työpäivää – vain yhden tietoisen hetken.
Tee tänään yksi asia ergonomian hyväksi. Vaihda työasentoa kerran. Nosta pöytä ylös hetkeksi tai istu alas seisten tehdyn osuuden jälkeen. Se riittää alkuun.
Haluatko kehittää työpisteen ergonomiaa kokonaisuutena?
Tutustu uusiin ja käytettyihin työtuoleihin ja sähköpöytiin – ja löydä ratkaisu, joka tukee ergonomista työskentelyä arjessa.
Ota yhteyttä! Autamme mielellämme.
Soita 020 740 162, lähetä sähköpostia: myynti@pearco.fi tai jätä yhteydenottopyyntö:
Lähteet:
Työturvallisuuslaki 738/2002, 24 § Työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet. Finlex.
Seisominen tuo aktiivisuutta työpäivään. Selkäkanava. https://selkakanava.fi/selan-hoito/selan-ja-selkakivun-omatoiminen-hoitaminen/ergonomiavinkkeja-kotiin-ja-tyopaikalle/tauota-vaihtele-asentoja-ja-tyopisteen-saatoja/seisominen-tuo-aktiivisuutta-tyopaivaan
Nämä ergonomiavinkit auttavat löytämään hyvän istumatyöasennon. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/tyopiste/nama-ergonomiavinkit-auttavat-loytamaan-hyvan-istumatyoasennon
Takaisin